tiistai 20. lokakuuta 2009

Oi Josef, Josef....

Uskonnon didaktiikan ryhmätehtävä syntyi viime tipassa nopeasti ja paniikissa. Onneksi nykyisin on netti: vähän surffailua ja aihe oli valmis. Itämaan tietäjät kerrontamenetelmää käyttäen. Testasin tuntisuunnitelman Hennalla ja sain vinkkejä, mikä toimisi luokassa hyvin ja mistä ei tykättäisi. Siispä päädyin tekemään tarinan näyttämön pienillä nukeilla, en elävillä oppilailla.

Jeesus-lasta sai esittää oma 40 vuotta vanha nukkekotivauvani, jolle olen joskus ammoin tehnyt sideharsosta vaipan. Jeesus oli siis kestovaippailija!

Mariaa sai esittää kirppikseltä löytynyt venäläisnukke. Tein sille vanhasta sukasta viitan, jollaista kuvittelin Jeesuksen aikana käytettävän.

Josef oli hankala. Olin saanut päähäni, että Jeesus istui Mariansa vieressä. Josefiksi sopivaa poikanukkea ei löytynyt koko talosta enkä halunnut pilata hartaaksi tarkoitettua kerrontahetkeä pukemalla Josefiksi Lumikin kääpiötä, Prätkähiirtä tai Turtlea. Transformerkin tuntui kornilta. Tein yhden Josefin pahvista, mutta se ei suostunut istumaan eikä seisomaan, se pysyi vain makuullaan. Se ei oikein istunut Jouluseimen maisemaan....Josef nokosilla. Päätin jättää Josefin vähäksi aikaa "hautumaan".

Kolme itämaan tietäjää sen sijaan syntyivät helposti pahvitötteröistä (ei sentään vessapaperirullista). Vanhasta sukasta viitta, villalankaa vyöksi, styroxpallo pääksi ja tussilla iloinen ilme palloon. Nämä pysyivät pystyssäkin!

Kulta, mirhami ja suitsukkeet löytyivät helposti. Lainasin Hennalta pienen kullanvärisen pussin sekä vaaleanpunaisen helmiäistä hohtavan sydämen muotoisen kynsilakkapullon. Se sai toimia mirhamina, joka - kuten kaikki tiedämme - on öljymäistä hyväntuoksuista ihovoidetta. Suitsukkeeksi kelpasi pieni kynttilä. Meksikolaisaiheinen punainen pöytäliina sai toimia alustana.
Ryhmätyön esityspäivän aamuna, jossain pukeutumisen ja aamupalan välissä, tein uuden Josefin, joka suostui vihdoin istumaan. Siihen sai kelvata pieni tyttönukke, jonka puin mieheksi. Liimasin sille parrankin! Huhhuh....ei mitään kesyjä nämä alaluokkien uskonnontunnit :)

Kun esityshetki vihdoin koitti, teimme opiskelijakollegani Marin kanssa Itämaan tietäjät -kertomukselle pienen näyttämön. Jeesus makasi pienessä suihkullisessa nukkekotiammeessa, jonka Mari oli tuonut. Josef pysyi istumassa. Kaikki muutkin olivat hyvin ruodussa.

Esitys sujui ihan hyvin. Nyt tiesimme, miksi Loppiaista vietetään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti